Intuitio askarruttaa

kesä edelleen jatkuu Coloradossa, vaikkakin jo vaihtelevin säätiloin.

Enpäs ole kirjotellut pitkään aikaan, ei ole vaan kirjoituttanut. Se on vähän sama kuin nälkä tai jano, jos janottaa pitää juoda, jos kirjoituttaa pitää kirjoittaa, en osaa sitä käskeä tai kytkeä tahdosta päälle vaan kirjoitteleminen lähtee liikkeelle jostain impulssista.

Tällä kertaa impulssin antoi monen asian yhteissumma ja kirjoottelen aiheesta intuitio (ja järki). Hyvä vai huono yhdistelmä? Hyvä kysymys ainakin.

Itse olen ollut hyvin intuitiivinen koko ikäni, välillä sen piilottaen ja hukuttaen, kuten parina viime vuotena hyvin tehokkaasti. Aloin kuuntelemaan liikaa järkeilyjä ja rakenteita ja suunnitelmallisuutta jne. Kaikki sinänsä hyviä apureita, vaan ei niitä isännäksi minun kohdallani voi päästää tai asettaa. Siinä sitten ihmetelen, mikä on kun ei oikein mikään virtaa. Olen alkutaipaleella taas kerran hapuilemaan takaisin siihen, mikä minulla toimii parhaiten; oman intuition mukaan ja opastuksella toimimiseen. Se on vähän kuin eläimen vainu, haistelee, tunnustelee ilmaa ja löytää hajujäljen suunnasta, mihin täytyy mennä ja löytää oma ratkaisu asioille, yleensäkin hyvin spontaanisti eläminen. Se toki ei sulje pois tietynlaista suuntaviivojen tekemistä ja päämäärän asettamista, intuitiivisuus vaan on se menetelmä, jolla minun on niihin edettävä. Päämäärä on se, mitä rakastan tehdä, missä tahdon olla nyt - 5 vuoden päästä ...


On vaikea hyväksyä omaa ja toisten erilaisuutta: Miksi asiat eivät toimi kaikilla samalla tavalla? Miksi toinen onnistuu parhaiten keräämällä tietoa, analysoimalla, laskelmoimalla, suunnitelemalla ja toinen taas juuri päinvastoin, täysin intuitioonsa ja hetkeen luottaen? Niin se vaan on ja eikä siinä kaikki, tuohon välimaastoon osuu iso kasa erilaisia yhdistelmiä eri tavoista ja nekin ovat yhtä oikein.

Meidän perheessä taitaa olla molemmat ääripäät ja joku siltä väliltä, joten sekameteli soppahan tämä =^).

Tämä koko juttu ja sen oivaltaminen ja sisäistäminen lähti taas monen mutkan kautta liikkeelle, lopulta huipentuen siihen, että tein eilen Career MO testin, eli suomeksi sanottuna uratestin, joka pohjautuu siihen, mitkä ovat parhaat metodit minun tekemisilleni, minun taidoillani. Sieltähän se tuli taas kerran oikein mustaa valkoisella lyhyesti sanottuna: intuitio, luovat ratkaisut, luovat aikataulut, ei kahta kertaa samaa tapaa, uusia asioita ja tapoja etsien, jopa niin pitkälle, että kun kaikki muu ja muut jo ovat koettaneet ratkaista jonkun ongelman ja epäonnistuneet, intuitiivinen ja uusien, kaavoihin kangistumattomien ajatusmallieni avulla minä voisin astua kuvaan ja yksinkertaistaa sekä ratkaista ongelman. No joo, hienosti sanottu, toki siinä voipi silti olla haastetta ja uusien tapojen ja ajatusmallien vastaanottaminenhan on tunnetusti pelottavaa monelle...


Meitä intuitiivikkoja on varmasti maailma pullollaan, kuka kuulee enemmän kuka vähemmän, kuka mitenkin on onnistunut joko säilyttämään ja lisäämään tai sitten vähentämään ja lähes hukuttamaan oman sisäisen äänensä ja opastuksensa, intuitionsa - järjen äänellä.


Intuitiota ja sen kuulemista tai tuntemista voi lisätä monin avuin. Intuitio, sydämen ääni ...
Siitä miten sitä voi auttaa, en nyt juuri kirjoita enempää, asiasta on kursseja ympäri Suomea ja maailmaa. Jokaiselle löytyy oikea tapa ja apu ihan varmasti. Tai ehkä kirjoitan jotain myöhemmin ... jos kirjoituttaa =^).

Suuri asia intuition herättämisessä ja voimistamisessa on itsensä ja varjojensa kanssa työskentely, pelkojen, vanhojen kaavojen tunnistaminen, kohtaaminen ja muuntaminen.

Annetaan jokaisen toimia sillä tavalla ja niitä apuja käyttäen, kuin on itsekenellekin parasta ja paras tapa, jollekin järki ja analysointi, jollekin joku muu tapa. Se lisää elämän kirjoa ja toiminnallisuutta ja elämän jatkumista ja kehittymistä täällä fyysisessä maailmassa.